George Polti's 36 dramatic situations on film with Hannaleena Hauru

Katumus

otsikon vaikeus.

hankaluus näissä harjoitteissa on siinä, että katsoja saa joka kerta hyvin vahvan lukuohjeen, sillä draamallinen tilanne on jo esitelty ennen harjoitteen näkemistä. On siis hankalaa tutkia, miten hyvin esimerkiksi draamallisen tilanteen sisältö välittyisi yksinomaan kuvaelementteinä.

Samoin esimerkiksi katumuksen kohdalla jo otsikko antaa niin voimakkaan elementin montaasille, että periaatteessa harjoite toimisi hyvin yksinomaan käyttäen otsikkoa yhdeydessä esimerkiksi kuvaan keskistysleirillä nälkiintyneeseen lapseen, kuvaan naisesta minkkiturkista, jne.

Tämä yksinkertainen harjoite on dokumenttikuvaa morsiamesta juuri ennen hääseremoniaa. Aluksi yritin etsiä tähän pätkään äänimateriaaliksi erilaisia katumusta käsitteleviä puheenvuoroja. Päädyin pitkäksi ajaksi seuraamaan nuorten naisten youtube-videoblogeja. En kuitenkaan löytänyt mitään, mikä olisi yhdistänyt kuvan ja äänen uudeksi kokonaisuudeksi. Siksi päädyin jättämään äänen kokonaan pois. Sen sijaan kehystin harjoitteen kahdella muulla kuvalla.

Seittiä kutovan hämähäkin ajatus on rauhoittaa katselutilanne alussa – ohjata katsoja rauhalliseen, tarkkailevaan olotilaan. Samalla luontokuvauksen on tarkoitus tuottaa mahdollisimman neutraali ympäristö tulkinnoille. Varsinaista otsikkoa ”Studies on remorse” ei esitellä itse videossa, mutta koska nämä harjoitteet esitellään pääosin vain Vimeon kautta, otsikon antama lähtöasetelma on katsojalle tuttu.
Harjoitteen lopussa nähtävän pojan kasvot ovat esittelemässä ominaisuutta, että tilanteen luomiseksi myös pelkkä katumus & kenen tahansa kasvot riittää esittelemään tämän dramallisen tilanteen.

Harjoitteessa tutkin nimenomaan sitä, miten draamallinen tilanne teknisesti ja yksinkertaisesti luodaan elokuvalliseen teokseen. Toteuttaessani näitä draamallisia harjotteita olen todennut, että ihmisillä on luontainen kyky tunnistaa lähes kaikki George Poltin esittelemistä 36 draamallisesta tilanteesta. Tärkeää on siis ainoastaan osata selvin vedoin piirtää draamallinen tilanne – sillä sen jälkeen kun katsojalle on selvää, mistä tilanteesta on kyse, voidaan siirtyä syvemmälle tasolle, joka mahdollistaa moraaliset tutkimukset, propagandistiset kokeilut ja tunnesidosten luomisen katsojan ja teoksen välille.

On tietysti huomioitava, että pääsy näille tasoille on mahdollista myös epädraamallisia kerrontakeinoja käyttämällä, ja lopputyöhöni liittyen tarjoan tässä vain yhtä lähestymismallia.

Katumus sijoittuu niin sanottuihin ”mentaalisiin draamallisiin tilanteisiin.” Tilanne edellyttää tiettyä moraalista tai tunteellista asennetta protagonistilta. Draamallisista tilantiesta esim. ”tuho” tai ”aviorikos” ei perustu tilanteessa toimivien sisäisiin olosuhteisiin, vaan toiminnan aiheuttamaan konfliktiin.

___

THIRTY-FOURTH SITUATION

REMORSE
(The Culprit; the Victim or the Sin; the Interrogator)

A (1) Remorse for an Unknown Crime:

”Manfred” and other creations of Byron; the last of
the great English dramatists, he was likewise the last
adversary of Cant, which, having killed art in Spain
under the name of the Inquisition, in England the first
time under the name of Puritanism and in Germany
under the name of Pietism, today presents itself in
France, in the guise of … Monsieur Ber-
enger.

(2) Remorse for a Parricide: ”The Eumenides”
of Aeschylus; the ”Orestes” of Euripides, of Voltaire
and of Alfieri; ”Le Cloitre” (Verhaeren).

(3) Remorse for an Assassination: ”Crime and
Punishment” (Dostoievsky, 1888); ”Le Coeur Reve”la-
teur” (after Poe, by Aumann, 1889). For a Judicial
Murder: ”L’Eclaboussure” (Geraldy, 1910).

(4) Remorse for the Murder of Husband or Wife:
”TheYese Raquin” by Zola; ”Pierrot, Assassin de sa
Femme” (Paul Margueritte, 1888).

B (1) Remorse for a Fault of Love: ”Madeleine”
(Zola, 1889).

(2) Remorse for an Adultery : ”Count Witold”
(Rzewuski, 1889); ”Le Scandale” (Bataille, 1909).

With B (1) there are connected, in one respect, the
plays classed in A (1) of Situation XXVII.

Need I call attention to the small number, but the
terrible beauty, of the above works? Is it necessary
to indicate the infinite varieties of Remorse, according
to; 1st, the fault committed (for this, enumerate all
crimes and misdemeanors included in the legal code,
plus those which do not fall under any law; the fault,
moreover, may at the writer’s pleasure be real or
imaginary, committed without intention, or intended
but not committed which permits a ”happy ending”
or both intended and committed; premeditated or
not, with or without complicity, outside influences, sub-
tlety, or what not); 2nd, the nature, more or less im-
pressionable and nervous, of the culprit; 3rd, the sur-
roundings, the circumstances, the morals which pre-
pare the way for the appearance of Remorse that fig-
ure plastic, firm and religious among the Greeks, the
beneficially enervating phantasmagoria of our Middle
Ages; the pious dread of a future life in recent cen-
turies; the disturbance of the equilibrium of the social
instincts and consequently of the mind according to
the inferences of Zola, etc.

With Remorse is connected the Fixed Idea; through
its perpetual action it recalls Madness or Criminal
Passion. Often it is but ”remorse for a desire,” re-
morse the more keen in that the incessantly reviving
desire nourishes it, mingles with it, and, growing like
a sort of moral cancer, saps the soul’s vitality to the
point of suicide, which is itself but the most desperate
of duels. ”Rene”,” Werther,” the maniac of the
”Coeur ReVe”lateur” and of Berenice” (I refer to that of
Edgar For) and especially Ibsen’s ”Rosmersholm,”
offer significant portraits of it.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.