George Polti's 36 dramatic situations on film with Hannaleena Hauru

Sukuviha

Sukuviha-harjoite on kolmen minuutin video, jonka leikkaisin Legioonateatterin ”Äidin rakkaus” -näytelmän taltiosta.

Kyseessä ei ole myyntitraileri ,vaan lyhyt tiivistelmä näytelmästä.

Äidin rakkaus:
Käsikirjoitus ja ohjaus: Antti Haikkala
Taltion kuvaus: Marko Vierimaa
Näyttelijät: Paula Toivonen, Antti Haikkala, Anna Alkiomaa
Koosteen leikkasi: Hannaleena Hauru

Pojan ja äidin välisestä suhteesta, valtataistelusta ja kohtaamattomuudesta kertovassa näytelmässä sukuviha-tilanne tulee esiin kirkkaasti. Peilaavana jännitettä luovana tilanteena myös tilanne ”hullu ja uhri” on läsnä.

Poltin sukuviha-esimerkeissä ei ole lueteltuna tilannetta, jossa poika vihaa äitiään, ainoastaan pojan ja isän välinen viha on esimerkkinä mainittu. Onko kyseessä 1900-luvun alusta muuttunut maailmankuva perhesuhteissa, vai eikö Polti ole vain löytänyt tällaista esimerkkiä – sitä en ala eritellä tässä. En usko kuitenkaan, että tyranni-äiti tai ylipäätään oman äitinsä vihaaminen olisi maailmansotien jälkeen syntynyt ilmiö.

George Poltin monet tilanteet perustuvat perhesiteisiin, ja Polti itse kirjoittaa sukuvihan kauheudesta: viha perheenjäsenten välillä on kammottavaa. Perhe ihmiskunnan ydinyksikkönä on yhä olemassa, vaikka eittämättä sata vuotta aikaa: teollistuminen,  kaksi maailmansotaa, seksuaalinen vallankumous ja pari muuta juttua ovat vaikuttaneet perhesuhteiden dynamiikkaan.

Psykologian sovellutukset draamassa

No, miesten ja naisten asema draamassa on muuttunut 1900-luvun alkuun verrattuna. Freudin psykoanalyysi,
joka sekin on 1900-luvun alun satoa, ei ollut vielä vakiintunut draamallisen analyysin yhdeksi perussovellutukseksi Poltin tutkiessa draamallisia tilanteitaan. Analysoitaessa nykyvalossa lähes mitä tahansa Poltin perhesuhteisiin liittyvää tilannetta, Sigmund Freudia on vaikea ohittaa.

Toisaalta juuri Freudin puuttuminen Poltin tilanteissa on ilahduttavaa. Harmillisen usein mihin tahansa draamaan sovellettava psykologinen malli on Freudilta omaksuttu. Ja tämäkin käsite on usein suurpiirteinen ja psykoanalyysia huonosti tunteva: oletetaan että hahmopsykologian lähtökohtana on se, että lapsuus määrittelee ihmisen koko loppuelämän, tai että oidipus-kompleksi vaan ON jokaisen ihmisen lähtökohtainen draamallinen tilanne elämässä.

Valmiista elokuvista on helppo poimia palasia pöytään psykoanalyytikon tarkasteltavaksi, mutta huomio on kiinnitettävä siihen, mitä käsikirjoittaja tekee psykoanalyysilla? Onko ylipäätään mikään psykologinen lähtökulma yhtään hyödyllinen työkaluksi? Vai synnyttääkö psykologia työkaluna ainoastaan kaaviomaista ja taantumuksellista elokuvaa?

Tämä aihe ansaitsisi tarkempaa tutkimusta.

Toinen asia: tilanne vastaan toiminta

Leikatessani tunnin mittaisesta näytelmästä kolmen minuutin koosteen minulle valkeni selkeästi se, miksi Poltin draamalliset tilanteet ovat alkujaan innostaneet minua niin paljon. Draaman opetuksessa annettavat työkalut ovat hyvin usein toimintaa painottavia. Pääpainopisteenä ovat käännekohdat, toiminnan muuttuminen, päähenkilön toiminnan suunta. Draamallisuutta on tutkinut Geoge Poltin lisäksi mm. Vladimir Propp (lue Propp vs. Polti -artikkeli.)

Kun leikkasin tätä kolmen minuutin koostetta, väistämättä haasteeksi muotoutui se, miten valaista näytelmän teemaa tiivisti. Tehdäkseni selväksi kyseessä olevan draamallisen tilanteen valitsin itsekin juuri ne kohtaukset, joilla on selkeä toiminnallinen tai informatiivinen funktio. Hankalempaa oli saada mukaan teoksen hienovireistä komiikkaa tai sitä tapaa, miten äidin ja pojan välinen valtataistelu tapahtuu. (tietysti osa haastetta oli löytää ratkaisu siihen, miten käsitellä kyseessä olevaa teatteritaltiota, joka esitti kokoajan yhtä laajaa kuvaa, jossa esimerkiksi näyttelijöiden kasvojen eleet hädin tuskin näkyvät.)

Väistämättä kolmen minuutin koosteessa teema ja teoksen syvyys jää ohueksi verrattuna kokonaisteokseen.

Leikkasin, ja tajusin että samoin kuin tiivistämisessä teeman hienovireisyys katoaa, sama tiivistäminen uhkaa usein jo itse käsikirjoitusta. Jos elokuvan käsikirjoittamisessa toiminnalliset funktiot ovat lähtökohtana, missä kohtaa teema huomioidaan?

Draamallinen tilanne on määritelmänä ja työkaluna antanut minulle paljon selkeämmän kokonaisraamin sille, miten teos voi käyttäytyä.

13. Enmity of kinsmen

(Elements: a Malevolent Kinsman; a Hated or
Reciprocally Hating Kinsman)

Antithesis, which constituted for Hugo the gener-
ative principle of art, dramatic art in particular,
and which naturally results from the idea of Conflict
which is the basis of drama, offers one of the most
symmetrical of schemes in these contrasting emotions .
”Hatred of one who should be loved,” of which the
worthy pendant is the Twenty-Ninth, ”Love of one
who should be hated.” Such confluents necessarily
give rise to stormy action.

It is easy to foresee the following laws :

First: The more closely are drawn the bonds which
unite kinsmen at enmity, the more savage and danger-
ous their outbursts of hate are rendered.

Second: When the hatred is mutual, it will better
characterize our Situation than when it exists upon
one side only, in which case one of the relatives be-
comes Tyrant and the other Victim, the ensemble
resulting in Situations V, VII, VIII, XXX, etc.

Third: The great difficulty will be to find and to
represent convincingly an element of discord powerful
enough to cause the breaking of the strongest human
ties.

A Hatred of Brothers: (1) One Brother Hated by
Several (the hatred not malignant) : ”The Heliades” of
Aeschylus (motive, envy) ; ”The Labors of Jacob,” by
Lope de Vega (motive, filial jealousy). Hated by a
single brother: The ”Phoenissae” of Euripides and of
Seneca ; ”Polynices” by Alfieri (motive, tyrannical ava-
rice) ; Byron’s ”Cain” (motive, religious jealousy) ;
”Une Famille au Temps de Luther” by Delavigne
(motive, religious dissent) ; ”Le Duel” (Lavedan,
1905).

(2) Reciprocal Hatred: The ”Seven Against
Thebes,” by Aeschylus, and ”Les Freres Ennemis”
by Racine (motive, greed for power) ; an admirable
supplementary character is added in this Theban
legend, the Mother, torn between the sons; ”Thyestes
II” of Sophocles ; ”Thyestes” of Seneca ; the ”Pelopides”
by Voltaire; ”Atreus and Thyestes” by Crebillon
(motive, greed for power, the important role b2ing
that of the perfidious instigator) .

(3) Hatred Between Relatives for Reasons of
Self-interest: ”La Maison d’Argile” (Fabre, 1907).
Example from fiction: ”Mon Frere” (Mercereau).

B Hatred of Father and Son: (1) Of the Son
for the Father: ”Three Punishments in One,” by
Calderon. Historic example: Louis XI and Charles
VII. A part of ”La Terre” by Zola and of ”Le Maitre”
by Jean Jullien.

(2) Mutual Hatred: ”Life is a Dream,” by
Calderon. Historic instance: Jerome and Victor
Bonaparte (a reduction of hatred to simple disagree-
ment). This nuance appears to me to be one of the
finest, although one of the least regarded by our
writers.

(3) Hatred of Daughter for Father :-^-”The Cenci,”’
by Shelley, (parriciSe as a means of escape from
incest) .

C Hatred of Grandfather for Grandson:
Metastasio’s ”Cyrus”; the story of Amulius in the
beginning of Titus Livius (motive, tyrannical avarice)
Hatred of uncle for nephew: ”The Death of Can^V by
Crichna Cavi. One of the facets of ”Harnlo* ”

D Hatred of Father-in-law for Son in-law:
Alfieri’s ”Agis and Saul” Emotive, tyrannical avarice).
Historical example: Caesar and Pompey. Hatred of
two brothers-in-law, ex-rivals: ”La Mer” (jean
Jullien, 1891) the only modern drama. I may note in
passing, in which one finds emotion increasing after
the death of the principal character. In this respect
it conforms to reality, in which we may experience
shock or alarm, or cry out in dread, but in which we
do not weep, nor feel sorrow to the full, until after-
ward, all hope being forever ended.

E Hatred of Mother in-law for Daughter-in-law:
Corneille’s ”Rodogune” (motive, tyrannical avarice).

F Infanticide: ”Contede Noel” (Linant, 1899). A
part of the ”Powers of Darkness.”

I will not repeat the list of degrees of relationship
into which this situation. might be successively trans-
ferred. The case of hatred between sisters, one
frequent enough, will offer, even after ”Le Carnaval
des Enfants” (de Bouhelier) an excellent opportunity
for a study of feminine enmities, so lasting and so
cruel; hatred of mother and daugnter, of brother and
sister, will be not less interesting; the same may be
said for the converse of each class which has furnished
our examples. May there not be an especially fine
dramatic study in the deep subject, heretofore so
vulgar because treated by vulgar hands, the antip-
athy of the mother and the husband of a young
woman? Does it not represent the natural conflict
between the ideal, childhood, purity, on the one hand.
and on the other, Life, vigorous and fertile, deceptive
but irresistibly alluring ?

Next the motive of hatred, changing a little, may
vary from the everlasting ”love of power” alleged in
nearly all extant examples, and, what is worse, invari-
ably painted in the strained attitudes of noe-classicism.*

The character of the common parent, torn by
affection for both adversaries in these struggles, has
been little modified since the day when Aeschylus led
forth, from the tomb to which tradition had con-
signed her, his majestic Jocaste. The roles of two
parents at enmity could well be revived also. And I
find no one but Beaumont and Fletcher who has drawn
vigorously the instigators of such impious struggles;
characters whose infamy is sufficient to be well worthy
of attention, nevertheless.

With the enmities of kinsmen are naturally connected
the enmities which spring up between friends. This
nuance will be found in the following situation.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s